< Raamatunkysymys Hooseasta

K: Mikä on Hoosean kirjan pääpiirteet?

V: Tässä on yleiskatsaus Hoosean kirjan luvuista 1–3

1–3 Hoosean perhe allegoriana

-1–2:1 Israelin uskottomuus

--1:3–9 Jumala hajottaa armottomasti ne, jotka eivät kuulu Hänen kansaansa

--1:10–2:1 Jumala kokoaa armollisesti ne, jotka kuuluvat Hänen kansaansa

-2:2–13 Jumalan nuhtelu ja tuomio

-2:14–3:5 Jumala vetää heidät takaisin ja osoittaa armoa

--2:14–2:23 Jumala vetää israelilaiset takaisin

--3 Hoosea lunastaa vaimonsa orjuudesta

Lukuja 4–14 koskevissa tulkinnoissa kommentaattorit jakavat Hoosean kirjan kahteen eri ryhmään: 1 nuhde ja useita nuhteita.

Yksi nuhtelu: Tässä on esimerkki rakenteesta

4:1–6:3 Israelin uskottomuus

6:3–10:15 Jumalan nuhtelu ja tuomio

11–13 Jumalan armo

– 14 Paluu armolliseen Jumalaan

Tämän lähestymistavan suuri puute on se, että kohdissa 5:15–6:3 ja 11:8–11 on tekstikohtia, jotka käsittelevät Jumalan armoa, ja kohdissa 11:12–13:16 Jumalan tuomiota.

3 nuhdetta: Tässä on niiden pääpiirteet.

1–3 Hoosean perhe vertauskuvana

1:2–9 Syytteet ja rangaistukset

1:10–21 Herra palauttaa kansansa

2:2–13 Syytteet ja rangaistukset

2:14–3:5 Herran ja Hoosean lunastus

4–6:3 Syyte Jumalan tunnustamisen laiminlyönnistä

4:1–5:14 Syytteet ja tuomiot

4 – Kansaa vastaan

5:1–5:14 – Pappeja vastaan

5:15–6:3 Paluu ja Jumalan parantava voima

6:4–11:11 Syyte Jumalan liiton rikkomisesta

6:4–11:7 Syytteet ja tuomiot

11:8–11:11 Jumalan armollinen lunastus

11:12–14:9 Syyte uskottomuudesta Herraa kohtaan

11:12–13:16 Syytteet ja tuomiot

14 Kääntykää, niin Jumala ottaa teidät vastaan

K: Mikä on Hoosean kirjan pääajatus?

V: Toisin kuin Sananlaskut ja muut kirjat, jotka keskittyvät Jumalan viisauteen, tai Obadja, Nahum ja muut kirjat, jotka keskittyvät Jumalan tuomioon, Hoosea keskittyy Jumalan voimakkaisiin tunteisiin. Jumalalla on kiihkeä intohimo: Hän vihaa syntiä, mutta rakastaa kadonneita vielä enemmän. Jumala näki paljon vaivaa ja sai Hoosean näkemään paljon vaivaa, jotta Israelille voitaisiin havainnollistaa heidän liitto-suhteensa Jumalan kanssa senhetkinen tila.

K: Mitkä ovat Hoosean kirjan erottuvia piirteitä?

V: Hoosea on ainoa kirja, joka kertoo pohjoisesta profeetasta, joka puhui pohjoisen kansalle. Joitakin Hoosean käyttämiä Jumalan erottuvia nimiä ovat ”Korkein”, ”Pyhä” sekä viittaukset heidän historiaansa ja maininnat kultaisista vasikoista. Tietenkään ei olisi odotettavissa, että eteläisen kuningaskunnan profeetat mainitsisivat kultaisia vasikoita näkyvästi.

K: Miksi Hoosean kirjassa joidenkin jakeiden numeroissa on yksi ero?

V: Masoreettisessa tekstissä jakeiden numerot ovat joissakin kohdissa yhtä suuremmat kuin Septuagintassa. Erilainen jakeiden numerointi ei kuitenkaan vaikuta merkitykseen.

K: Hos 1:1: Milloin Hoosean kirja kirjoitettiin?

V: Se kirjoitettiin noin vuosina 760–720 eKr. Hoosean kirjassa mainittu kuningas Jerobeam tunnetaan meille nimellä Jerobeam II, josta kerrotaan 2. Kuninkaiden kirjassa 14:23–29. Jerobeam I, jaetun pohjoisen kuningaskunnan ensimmäinen kuningas, oli valmistanut kultaisia vasikoita Betelissä ja Danissa, jotta kansa voisi palvoa niitä sen sijaan, että olisi mennyt Jerusalemiin.

K: Miksi Hoos 1:1:ssä mainitaan neljä Juudan kuningasta, mutta vain yksi Israelin kuningas?

V: Hoosea ei kerro syytä. Tämä saattoi olla tarkoitettu korostamaan Juudan kuninkaiden laillisuutta verrattuna Israelin kuninkaisiin. Toisin sanoen Hoosea ei halunnut antaa pohjoisen kuningaskunnan valtaistuimen anastajille kuninkaan arvonimeä.

K: Miksi Jumala käski Hooseaa Hoosea 1:1–2:ssa ottamaan tällaisen vaimon, kun 3. Mooseksen kirjan 21:5, 13–14 mukaan papit eivät saa tehdä niin?

V: Ensinnäkin Raamatussa ei missään sanota, että Hoosea olisi ollut pappi. Jumalalla oli erityinen tarkoitus, kun Hän käski Hooseaa tekemään näin. Hoosean vaimo tulisi olemaan elävä vertauskuva Israelin uskottomuudesta Jumalaansa kohtaan. Toisin sanoen, se oli esimerkki Israelille.

K: Oliko Hoosean kirjan 1:1–2 mukaan Gomer tällainen nainen ennen avioliittoaan Hoosean kanssa vai sen jälkeen?

V: Ensin se, mikä ei ole vastaus, ja sitten vastaus.

Ei vastaus: Erilaisten ihmisten ennakkokäsitykset ovat saaneet heidät uskomaan, että kyseessä oli vain unelma tai että Gomer oli todellisuudessa vanhurskas ja tämä oli vain vertauskuva. Raamattu ei kuitenkaan tue näitä mielikuvituksellisia lisäyksiä.

Vastaus: Hoosean kirjassa 1:2 Hoosealle käskettiin mennä naimisiin aviorikoksesta syyllistyneen naisen kanssa. Toisaalta tämä saattoi olla profeetallinen viittaus siihen, mitä nainen alkaisi tehdä myöhemmin. Toisaalta hän saattoi olla irstas nainen jo ennen avioliittoa.

K: Käskekö Jumala Hoosean kirjassa 1:2–3 Hooseaa tekemään aviorikoksen? (Eräs muslimi väitti näin.)

V: Ei, Jumala ei koskaan käskenyt Hooseaa tekemään aviorikosta, eikä Hoosea tehnyt aviorikosta. Pikemminkin Hoosea meni naimisiin naisen kanssa, joka oli aiemmin ollut prostituoitu ja palasi myöhemmin prostituutioon.

K: Pitäisikö nykypäivän kristittyjen miesten koskaan ottaa prostituoitua vaimokseen (Hoos 1:2)?

V: Ei, koska uskovien tulisi mennä naimisiin vain uskovien kanssa. Lisäksi kuvittele, millainen hengellinen vaikutus vaimolla olisi aviomieheen ja lapsiin.

Uskova voi kuitenkin mennä naimisiin sellaisen kanssa, joka on aiemmin elänyt moraalittomasti, mutta katunut ja kääntynyt Kristuksen puoleen. Tällöin on kuitenkin oltava tietoinen monista sukupuolitaudeista, joita puolisolla saattaa olla. Tunnettuja tauteja ovat muun muassa klamydia, tippuri, kuppa, sukupuolielinten syylät, herpes, papilloomavirus ja AIDS.

K: Miksi Hoosean lapsille annettiin Hoosea 1:4, 6, 9:ssä niin outoja nimiä?

V: Vaikka joillekin afrikkalaisille lapsille annettiin uskonnollisten taikauskojen vuoksi outoja ja kielteisiä nimiä, kuten ”sairaus”, Hoosea ei tehnyt tätä kulttuuristen syiden tai henkilökohtaisten mieltymysten vuoksi.

Jumala käski Hooseaa antamaan lapsilleen nämä omituiset nimet merkkinä israelilaisille. Voisi ajatella, että Jumala oli ”epäoikeudenmukainen” pakottaessaan Hooseaa tekemään näin. Jumala ei ole epäoikeudenmukainen, mutta Hän ei ole tasapuolinen tässä elämässä, ja Jumalalla on oikeus olla tällainen. Jumala arvosti israelilaisia enemmän kuin Hosean perhe-elämää. Hosea ei vastustanut sitä, että Jumala käytti häntä tällä erityisellä tavalla, ja Jumala tekee lopulta kaiken oikeudenmukaiseksi ja tasapuoliseksi.

K: Mitä tiedämme Jezreelin laaksosta Hoosean kirjasta 1:4?

V: Jezreel viittaa sekä hyvin hedelmälliseen laaksoon että laakson reunalla sijaitsevaan kaupunkiin. Sana Jezreel tarkoittaa ”Jumalan hajottamaa tai kylvämää”. Se voi kuitenkin viitata Jumalan kylvämään siunaukseen tai Jumalan kylvämään kiroukseen.

Nabot oli vanhurskas mies, ja hänen viinitarhansa sijaitsi Jesreelissä (1. Kuninkaiden kirja 21). Voimakas ja paha kuningatar Isebel sekä heikko ja paha kuningas Ahab saivat Nabotin väärin syytetyksi, jotta he voisivat ottaa haltuunsa tämän erinomaisen viinitarhan. Myöhemmin Jehu surmasi Ahabin pojan Joramin Jesreelissä.

Nykyään on koettelemusten aikoja, eli ”Jisreelin laaksoja”, sekä yksilöille (sekä uskoville että ei-uskoville) että seurakunnalle. Uusia palvelutyön, tarkoituksen ja siunausten alueita voi avautua – tai ei – riippuen koettelemuksen lopputuloksesta.

K: Miksi Hoosean 1:4:ssä sanotaan, että Jezreelin veri lankeaa Jehun suvun päälle, vaikka Jehu seurasi Jumalaa?

V: Jumala käytti profeettaa käskemään Jehun tulemaan Israelin kuninkaaksi, minkä hän teki 2. Kuninkaiden kirjassa 9. Jumala ei kuitenkaan käskenyt häntä tappamaan Ahaziaa (2. Aikakirja 22:7–9) eikä Ahazian sukulaisia (2. Kuninkaiden kirja 10:12–14), eikä Jumala käskenyt Jehuun toimimaan petollisesti teeskentelemällä palvelevansa Baalia (2. Kuninkaiden kirja 10:18–19) ja tappamaan sitten heidät kaikki.

Jehu oli valitettavasti valikoiva vastustaessaan epäjumalanpalvontaa. Hän ei kääntynyt pois Betelin ja Danin kultaisista vasikoista, kuten 2. Kuninkaiden kirjan 10:28–31 kertoo. Lisäksi assyrialaisessa mustassa obeliskissa (841 eKr.) oleva kuva ja kirjoitus esittävät Jehua kumartamassa Salmanassar III:lle. Vaikka Jehu oli epäjohdonmukainen Jumalan seuraamisessa, hän oli johdonmukainen toimimalla oman etunsa mukaisesti.

On mielenkiintoista pohtia, että Jumala olisi tiennyt kaiken tämän jo ennen Jehun valitsemista, mutta Jehu oli ilmeisesti silti parempi vaihtoehto kuin Isebel ja Ahab.

K: Mikä on kolmannen lapsen nimen merkitys Hoosean kirjassa 1:8–9?

V: Lasten kolme nimeä tarkoittavat ”Jumala hajottaa”, ”ei armoa” ja ”ei minun kansani”. Yksi syy kolmanteen nimeen saattoi olla se, että Hoosea ei ollut varma, oliko kyseinen lapsi todella hänen omaansa vai ei.

K: Miksi Hoosea rukoili vaimoaan Hoosean kirjan 2:1–7 kohdassa?

V: Vastaus löytyy Hoosean kirjasta 3:1–3; Hoosea pyysi vaimoaan, ettei tämä jättäisi häntä ja palaisi prostituutioon.

Emme tiedä kaikkia syitä, miksi vaimo halusi palata tuohon syntiseen elämäntapaan. Ehkä se johtui nautinnosta. Ehkä se johtui siitä, että hänestä Hosea ei ollut tarpeeksi jännittävä arjessa. Ehkä hän ajatteli, että profeetta ei ansainnut paljon rahaa, joten hänellä ei ollut varaa ostaa haluamiaan ylellisyystuotteita. Ehkä se johtui edellä mainittujen syiden yhdistelmästä. Mutta lopulta hän ei ollut tyytyväinen tilanteeseensa. Aina löytyy muita paikkoja, joissa ruoho näyttää vihreämmältä. Kuten Erma Bombeck sanoi: ”Ruoho on aina vihreämpää septitankin toisella puolella.”

K: Oliko Gomer Hoosean kirjan 2:2, 5–13 mukaan ansaitsematon?

V: Teknisesti ottaen Gomer ei ollut ansaitsematon. Pikemminkin hän ansaitsi täysin – Hoosean avioeron ja halveksunnan. Hän heitti pois vaimon kunniansa ja vaihtoi sen häpeään. Monet ihmiset ovat hylänneet Jumalan eivätkä ole vain ansaitsemattomia, vaan pikemminkin ansaitsevat Jumalan rangaistuksen. Mutta aivan kuten Hoosea otti Gomerin takaisin tämän palattua, Jumala ottaa vastaan kapinalliset, jotka katuvat ja tulevat Hänen luokseen.

K: Mikä on Hoosean kirjan 2:3f–5:ssä jano, satojen ja rakastajien välinen suhde?

V: Baal oli oletettavasti ukkosen ja sateen jumala, ja siten myös hedelmällisten satojen, hedelmällisten eläinten ja ihmisten jumala. Jumala antoi heille nämä asiat, mutta he kääntyivät kuitenkin Baalin puoleen. Jumala suuttui siitä, että he antoivat Baalille hopean ja kullan, jotka olivat peräisin Jumalan antamasta vauraudesta. Niinpä Jumala aikoi ottaa nämä asiat heiltä pois.

K: Mitä olivat Hoosean 2:13:ssa mainitut Baalimien päivät?

V: Kyseessä ei ollut mikään tietty juhla. Pikemminkin ”Baalim” on Baalin monikkomuoto, ja se viittaa juhlapäiviin, jolloin israelilaiset palvoivat kanaanilaisten, foinikialaisten ja ugaritilaisten uskontojen epäjumalia, Baaleja.

K: Mikä on toivon portin merkitys Akorin laaksossa Hoosean kirjan 2:15:ssä?

V: Akor oli Jerikon ja Ain välinen laakso, jossa Aakan kivitettiin kuoliaaksi Joosuan kirjassa 7:26. Tästä synnin tuomion paikasta tulisi toivon ovi.

K: Miksi Hoosean 2:16:ssa heidän tulisi kutsua Jumalaa nimellä ”Ishi” eikä ”Baali”?

V: Sana Ishi tarkoittaa ”mieheni” ja Baali tarkoittaa ”isäntäni/Herrani”. Baal, joka tarkoittaa ”isäntä/Herra”, oli yleinen nimitys kanaanilaisten epäjumalille.

K: Miksi Jumala halusi Hoosean kirjan 2:17:ssä, etteivät he edes muistaisi epäjumalien nimiä?

V: Luultavasti siksi, ettei epäjumalanpalvonnan tietoa ja yksityiskohtia muistettaisi, jolloin ne eivät voisi olla kiusauksena tuleville sukupolville.

Sivuhuomautuksena mainittakoon, että Gideonia ei nimetty uudelleen epäjumalan mukaan. Pikemminkin hänen uusi lempinimensä, Jerubaal, tarkoittaa, että Baal taistelisi häntä vastaan, eikä se ollut Baalille kunniaa tuovaa.

K: Pitäisikö nykypäivän kristittyjen nimetä asioita epäjumalien mukaan (Hoos 2:17)?

V: Ei. Vaikka 1. Korinttolaiskirjeen 8:4 osoittaa, että epäjumala ei todellisuudessa ole mitään (vaan valhe), meidän ei pitäisi nimetä asioita epäjumalien mukaan kahdesta syystä.

Niiden epäjumalien osalta, joita ihmiset edelleen palvovat: se voisi antaa vaikutelman, että paha uskonnollinen käytäntö olisi oikeutettua.

Kaikkien epäjumalien osalta: emme halua antaa vaikutelmaa, että suhtautuisimme epäjumalanpalvontaan kevyesti.

Jos sinun pitäisi nykyään keksiä uusi nimi jollekin tuotteelle, haluaisitko nimetä sen jonkin pakanallisen epäjumalan mukaan? – Toivottavasti et.

K: Miksi Hoosea 2:23:ssa Jumala osoitti heille armoa, vaikka aiemmin Hän ei ollut sitä tehnyt?

V: Jos ymmärtäisi Jumalan vihan syntiä kohtaan ja näkisi, kuinka kaukana Jumalasta jumalattomat israelilaiset olivat, voisi kohtuudella (mutta virheellisesti) olettaa, ettei Jumala koskaan antaisi heille toista mahdollisuutta. Jumalan rakkaus heitä kohtaan oli kuitenkin niin suuri, ettei näin käynyt. Niin pahoja kuin he olivatkin, Jumala antaisi heille silti anteeksi ja ottaisi heidät takaisin, jos he katuisivat ja palaisivat Hänen luokseen.

K: Milloin Hoos 3:4 täyttyisi?

V: Täyttyminen tapahtuu kahdella tavalla.

1. Pakkosiirtolaisuuden aikana ei ollut temppeliä, joten uhrauksia ei suoritettu. Israelilaisilla ei ollut kuningasta, ruhtinasta eikä papillista efodia. Pakkosiirtolaisuuden ajasta lähtien juutalaisten jäännösväestöä ei ole vaivannut epäjumalanpalvonta, kuten ennen pakkosiirtolaisuutta.

2. Temppelin tuhoamisesta vuonna 70 jKr. lähtien juutalaisilla ei myöskään ole ollut uhrauksia. Heillä ei myöskään ole ollut kuningasta, prinssiä eikä papillista efodia. He eivät myöskään yleensä harjoita pakanallista epäjumalanpalvontaa.

K: Miten he Hoosean kirjassa 3:5 palaavat kuninkaansa Daavidin luo?

V: Tietenkin kaikki tiesivät, että Daavid oli kuollut kaksi sukupolvea aiemmin. Hoosea asettaa rinnakkain heidän menneen kuuliaisuutensa Daavidia kohtaan ja tulevan kuuliaisuuden Daavidin luvatulle jälkeläiselle, jonka me nykyään tunnemme Kristukseksi.

K: Eikö ole outoa, että pohjoisen asukas mainitsee kuningas Daavidin Hoosean kirjassa 3:5?

V: Ei ole lainkaan outoa, että tämä jumalinen profeetta sanoisi näin. On totta, että pohjoisen asukkaat olivat yleisesti kapinoimassa etelää vastaan, mutta tämä pohjoisen profeetta oli kuuliainen Jumalalle ja ymmärsi Jumalan lupauksen kuningas Daavidille yhtenäisen valtakunnan aikana.

K: Miksi Hoosean 4:1–3:ssa maassa ei ollut tietoa Jumalasta?

V: Tässä on kaksi seikkaa.

1. Jumalan kansan keskuudessa ei ollut yleistä tunnustusta Jumalasta.

2. Todellisesta Jumalasta oli vain vähän tietoa, sillä vanhemmat ja leeviläiset eivät opettaneet kansalle todellista Jumalaa. Jerobeamin aikana monet papit ja leeviläiset lähtivätkin pohjoisesta valtakunnasta ja asettuivat Juudaan.

K: Mitä ”veri koskettaa verta” tarkoittaa Hoosean 4:2:ssa?

V: NIV-käännöksessä tämä on käännetty muodossa ”verilöyly seuraa verilöylyä”. Ajatuksena on, että murhia tapahtui niin paljon, että veri roiskui aiemmin murhattujen uhrien kuivuneen veren päälle.

K: Miksi Hoos 4:6,14:ssä ihmiset menehtyvät tiedon puutteesta, kun Jumala tuomitsee ihmiset sen perusteella, mitä he tietävät (Room 4:15, Room 5:12 ja 2. Piet 2:21)?

V: Nämä jakeet Roomalaiskirjeessä ja 2. Pietarin kirjeessä osoittavat, että Jumala ei pidä ihmistä vastuussa siitä, mitä on tehty viattomassa tietämättömyydessä. Ihmiset eivät voi tietää, jos heillä ei ole ollut mahdollisuutta oppia.

Kaikki tietämättömyys ei kuitenkaan välttämättä ole viatonta. Ihmiset eivät joskus opi tuntemaan Jumalaa, koska he kieltäytyvät oppimasta siitä, mikä oli heidän saatavillaan. On olemassa valittua tietämättömyyttä ja on olemassa välinpitämätöntä tietämättömyyttä.

K: Miten he Hoosean 4:7:n mukaan saattoivat vaihtaa kunniansa johonkin häpeälliseen?

V: Roomalaiskirjeen 1:21–32 osoittaa, kuinka syntiset ihmiset ”vaihtavat” Jumalan, Hänen totuutensa ja Hänen vanhurskautensa epäjumaliin ja niiden valheisiin sekä turmeltuneisuuteen.

K: Mitä Hoos 4:8:ssa tarkoitetaan sillä, että jotkut ”ravitsevat itseään ihmisten synneillä”?

V: Ihmiset voivat ruokkia itseään toisten synneillä ainakin kolmella tavalla.

Voitto: Nykyään tupakka-, alkoholi- ja pornoteollisuudesta ansaitaan uskomattomia summia rahaa. Jotta kukaan ei epäilisi tätä: ruumiimme on temppeli ja tupakointi on synti; ei ole Jumalan tahto, että kukaan vahingoittaisi omaa ruumistaan, kuten 1. Korinttolaiskirjeen 3:16–17 osoittaa.

Oikeuttaminen: Kun muut tekevät syntiä, ihmiset voivat yrittää oikeuttaa omat syntinsä sekä omissa että muiden silmissä. He kokevat, että heidän syntinsä eivät ole niin vakavia, sillä ainakaan ne eivät ole yhtä pahoja kuin muiden.

Välillinen jännitys: Jotkut nauttivat juoruilusta ja muiden tekojen kuulemisesta, ja todellakin, monet myynnissä olevista rakkausromaaneista sisältävät tämän synnin.

K: Miksi Hoosea 4:14:ssä Jumala ei rankaise tässä mainittuja moraalittomia naisia?

V: Jumala ei rankaisisi moraalittomia naisia enempää kuin miehiä, joiden kanssa he olivat moraalittomia. Kuitenkin molemmat tuhoutuvat (eivätkä vain saa kuritusta) tämän jakeen viimeisen osan mukaan.

K: Mikä Hoos 4:16:ssa tekee joistakin ihmisistä itsepäisiä ja itsepäisempiä kuin toiset?

V: Voi olla kolme toisiinsa limittyvää syytä, miksi he pitävät tiukasti kiinni väärästä asiasta.

a) He kokisivat todella pahalta muuttaa vakaumustaan; ehkä he ymmärtäisivät, että kaikki, mitä he ovat tähän mennessä tehneet, on ollut väärin.

b) He uskovat täysin valheeseen, ja ennen kuin he tajuavat sen olevan valhe, he eivät voi nähdä, miten uusi ajatus voisi olla totta.

c) He ovat päättäneet uskoa johonkin muuhun tosiasioista huolimatta. Joskus kyse on vain sisäisestä päätöksestä, mutta toisinaan he tietävät, että heidän perheensä saattaa hylätä heidät tai että heitä saatetaan vainota tai tappaa, jos he muuttavat mieltään. Siksi (epäloogisesti) uuden ajatuksen on oltava väärä. Fariseukset eivät voineet uskoa Jeesukseen, koska he näkivät, että saattaisivat menettää arvovaltansa. Jokainen, joka uskoi Jeesukseen, saattoi joutua erotetuksi synagogasta. Joten jo Jeesuksenkin aikana monille oli vaikeaa uskoa Jeesukseen.

K: Miten Hoosean kirjan 4:18 mukaan israelilaisten moraalittomuus muistuttaa hapanta juomaa?

V: Juoma on yleensä maukasta, virkistävää ja terveellistä. Hapan tai pilaantunut juoma on epämiellyttävää, saa sinut kaipaamaan hyvää juomaa entistä enemmän ja on epäterveellistä, sillä vatsakipu jatkuu pitkään sen juomisen jälkeen.

K: Miksi Hoosean 5:6:ssa jotkut etsivät Jumalaa, mutta eivät löydä Häntä?

V: Jeremian kirjan 29:13 lupaa, että ne, jotka etsivät Jumalaa, löytävät Hänet, mutta vain silloin, kun he etsivät Häntä koko sydämestään. Jeesus opetti Matteuksen evankeliumin 7:8:ssa, että kaikki, jotka vilpittömästi pyrkivät palvelemaan Jumalaa, löytävät Hänet. Nämä ihmiset kuitenkin etsivät Jumalaa suojelua varten, mutta eivät vilpittömästi pyrkineet palvelemaan Jumalaa. Heillä on tekopyhää rituaalista toimintaa, mutta ei aitoa liiton uskollisuutta. Ympäröivissä jakeissa, Hoosean kirjassa 5:4–5, 7, luetellaan heidän ongelmansa.

Hoosea 5:4 – Heidän tekonsa, jotka olivat yhä heidän sydämissään (eli he eivät olleet katuneet), eivät salli heidän palata Jumalan luo. Nykyään jotkut ihmiset eivät tule Jumalan luo, koska he tietävät, että heidän on lopetettava jonkin tekeminen.

Hoosea 5:5 – He ovat ylimielisiä etsiessään Jumalaa. Räikeän ylimielisyyden lisäksi monet muut tulevat Jumalan luo vain omilla ehdoillaan, eivät Jumalan ehdoilla.

Hoosea 5:7 – He ovat uskottomia Jumalalle. Vaikka he viettävät Raamatun uskonnollisia juhlia, Jumalan kansalla oli Jumalan lakia vastaisia avioliittoja ja lapsia, jotka eivät tunteneet Jumalaa.

K: Kuka on kuningas Jareb Hoosean kirjan 5:13 ja 10:6 kohdissa?

V: Heprealainen sana melek Yareb voi olla joko oma nimi tai sitten ”suuri kuningas”, mikä perustuu masoreettisen tekstin vokaalimerkintöihin. On mahdollista, että Jareb oli israelilaisten antama lempinimi jollekin assyrialaiselle kuninkaalle. Yareb liittyy heprealaiseen sanaan, joka tarkoittaa ”pyrkiä” tai ”taistella”. Siten se voisi tarkoittaa ”taistelevaa kuningasta” tai ”sotaisaa kuningasta”.

K: Mikä tekee Hoosean 6:1:ssä mainitusta katumuksesta pinnallisen ja väliaikaisen verrattuna aitoon ja pysyvään katumukseen?

V: Jopa vankilassa oleva kovin rikollinen katuu – katuu siis sitä, että jäi kiinni. Vaikka kaikenlaisessa katumuksessa saatetaan pahoitella menneitä seurauksia ja pelätä tulevia, pinnallinen katumus pysähtyy siihen.

Todellinen katumus on aito tunne: ”Kunpa voisin palata ajassa taaksepäin ja olla tekemättä sitä”. Se tarkoittaa korvaamista, mikäli mahdollista; esimerkiksi jos olet varastanut jotain ja sitten katunut, palautat sen, ehkä jopa hieman ylimääräistä. Se on lupaus itsellesi, ettet halua tehdä sitä enää koskaan. Siihen kuuluu paitsi tekojen korjaaminen, myös halu muuttua, jotta et enää olisi sellainen ihminen. Lopuksi se on itsensä anteeksiantamista, sen synnin jättämistä ikuisesti taakse ja eteenpäin siirtymistä.

Nikaian ja Efesoksen seurakuntien aikoina eli eräs entinen moraaliton mies, josta oli tullut kristitty. Hän näki prostituoidun, jonka palveluita hän oli aiemmin käyttänyt, ja sivuutti tämän. Nainen seurasi häntä, kutsui häntä nimellä ja sanoi: ”Olen yhä sama ihminen.” Mies vastasi: ”Kyllä, mutta minä en ole enää sama ihminen.”

Muista Herran armollisuus.

K: Kuinka kehotat muita Hoosean 6:1:n mukaisesti palaamaan Jumalan luo?

V: Vaikka vain Jumala voi vetää heidät puoleensa ja heidän – ei sinun – on päätettävä seurata Jumalaa, voit antaa neuvoja rohkaistaksesi heitä palaamaan Jumalan luo. Yksi tapa (mutta ei ainoa) ryhmitellä sanottavasi on menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden mukaan.

Menneisyys: Auta heitä muistamaan, millaista oli ennen kuin he astuivat tuolle syntiselle tielle. Syyllisyyden, masennuksen ja stressin puuttumista. Muistele, miltä sinusta itsestäsi tuntui.

Nykyhetki: Jossain vaiheessa voit kysyä, miten asiat sujuvat heille. Mitä he luulevat Jumalan näkevän, kun Jumala katsoo heidän tekojaan? Koska Jumala, enkelit, demonit ja ehkä taivaassa olevat ihmiset voivat nähdä (julkisesti) mitä teet, oletko varma, että haluat tehdä noita asioita?

Tulevaisuus: Miten aiot lopulta seistä Jumalan edessä ja selittää tekosi sekä syyt niiden tekemiseen? Tunnetko häpeää Jeesuksen edessä?

K: Mikä on kahden ja kolmen päivän merkitys Hoosean kirjassa 6:2?

V: On olemassa kaksi näkemystä, ja molemmat saattavat olla totta.

Lyhyt viha ja herätys hyvin pian: He ajattelivat, että Jumalan viha kestäisi vain lyhyen ajan.

Viittaus Jeesuksen ristiinnaulitsemiseen ja ylösnousemukseen: Se saattoi myös olla tarkoitettu antamaan heille käsityksen siitä, mitä tulevat sukupolvet tulisivat kokemaan.

K: Miksi Hoos 6:3:ssa on tärkeää tunnustaa Herra?

V: Katsotaanpa ensin, miksi se saattoi olla tärkeää heille, sitten miksi jotkut uskovat ovat haluttomia tunnustamaan Herraa, ja lopuksi muita syitä, miksi se on tärkeää.

Kapinallisille israelilaisille oli tärkeää katkaista uskollisuutensa Baalin palvontaan. Arkeologit, jotka ovat tehneet kaivauksia kuningaskunnan jakautumisen aikakaudella, eivät ole löytäneet kovin monta esinettä, jotka osoittaisivat todellisen Jumalan palvontaa; sen sijaan he ovat löytäneet lukuisia esineitä, jotka viittaavat pakanalliseen palvontaan. Itse asiassa tilanne oli jossain vaiheessa niin huono, että Elia luuli olevansa ainoa, joka vielä palvoi Jumalaa (1. Kuninkaiden kirja 19:14). Hän oli kuitenkin väärässä; Jumala ilmoitti hänelle, että oli 7 000, jotka eivät olleet polvistuneet Baalin edessä (1. Kuninkaiden kirja 19:18). 7 000 ei kuitenkaan ole kovin paljon verrattuna Israelin väestöön, joka oli 1–1,5 miljoonaa.

Toinen syy on se, että israelilaiset saattoivat ajatella olevansa niin kapinallisia, ettei Jumala enää hyväksyisi heitä. Hänen tunnustamisensa toi mukanaan toivon siitä, että Hän olisi heidän puolellaan, kuten Hoosean kirjan 6:3b viittaa.

Jotkut uskovat ovat haluttomia tunnustamaan Jumalaa, koska he eivät halua tulla leimatuiksi kristityiksi. Leima saattaa aiheuttaa avointa vainoa, kuten työpaikan menettämistä tai mahdollisesti ystävien menettämistä. Mutta kristittynä oleminen vaatii rohkeutta monin tavoin. Se vaatii myös rakkautta, vaikka se satuttaisikin. Sinun on päätettävä, rakastatko ystävyyttä enemmän kuin henkilöä, vai rakastatko henkilöä enemmän, jotta voisit kertoa hänelle Kristuksesta.

Toinen syy on se, että jotkut lihalliset kristityt saattavat haluta ”pysyä aidan molemmin puolin”. He saattavat haluta, että heitä pidetään juhlimista rakastavina, moraalisesti löyhinä ihmisinä, jos tilaisuus syntiin ilmaantuu, mutta he haluavat silti näyttää hyvältä muiden silmissä, joten he eivät halua sitoutua. Heidän on kuitenkin päätettävä, haluavatko he todella elää Jumalaa kunnioittavaa elämää vai eivät. On monia tekokristittyjä, jotka eivät tee niin, ja he pettävät itseään luulemalla pääsevänsä taivaaseen.

Toisilla uskovilla on aivan erilainen syy. Joskus uskovat eivät halua tulla tunnetuiksi kristittyinä, koska tietävät olevansa monin tavoin kaukana täydellisyydestä, eivätkä he halua tahraa Kristuksen nimeä tai tulla pidetyiksi tekopyhinä. Siksi he haluavat pitää uskonsa salassa ”kunnes he parantavat tapojaan”. Yhtäältä kukaan meistä ei tule koskaan olemaan täydellinen, ja toisaalta, jos tiedät, että muut, jotka tarkkailevat sinua, tietävät sinun olevan kristitty, se voi olla toissijainen motiivi jatkaa moraalisen elämän elämistä.

On tärkeää tunnustaa Kristus, sillä meidän on oltava suolaa ja valoa maailmalle (Matteus 5:13–16), jotta muut näkisivät hyvät tekosi ja ylistäisivät taivaallista Isää. Meidän on loistettava kuin tähdet maailmankaikkeudessa, kun pidämme esillä elämän sanaa muille Filippiläiskirjeen 2:14–16 mukaisesti. Lopuksi 2. Timoteuskirjeen 2:12 sanoo, että jos me kestämme, me hallitsemme Kristuksen kanssa, mutta jos me kieltäydymme Kristuksesta, hän kieltäytyy meistä. Katso myös Matteuksen evankeliumin 5:32–33.

K: Miten Hoosean 6:4:ssä heidän uskollisuutensa/hyvyytensä verrattiin aamukasteeseen tai -sumuun?

V: Tämä runollinen ilmaisu oli hyvin osuva. Vaikka sumu voi olla aamulla tiheää, se ei kestä kauan auringon kuumuudessa.

K: Miten profeetat Hoosean 6:5:ssä katkaisivat israelilaiset kahtia?

V: Heidän kauttaan lausutut Jumalan sanat tuomitsivat israelilaiset. Jumala halusi israelilaisten tietävän, miksi heitä rangaistiin, ennen kuin hän rankaisi heitä, ja profeetat kertoivat sen heille.

K: Oliko Hoosea Hoosean kirjan 6:6 kohdassa Mooseksen uhrien vastaista?

V: Ei. Kaikki maailman uhraukset ovat turhia, jos ihmisen sydän ei ole omistautunut Jumalan palvelemiseen. Tottelevaisuus ja kunnioitus Jumalaa kohtaan ovat ensisijaisia, ja polttouhrit oli tarkoitettu toissijaisiksi, ulkoisiksi merkeiksi sisäisestä Jumalan tunnustamisesta.

K: Miksi Hoos 7:6:ssa sanotaan ”heidän leipurinsa”?

V: Heprealaisessa masoreettisessa tekstissä sanotaan ”heidän leipurinsa”, kun taas Septuagintassa sanotaan ”Efraim”. ”Heidän leipurinsa” on järkevämpi tulkinta, sillä leipurin tuli oli niin kuuma, että hän saattoi nukkua koko yön syöttämättä tulta eikä pelätä sen sammumista.

K: Mikä oli Hoosea 7:7:ssä mainittu synti, jossa he ahmaivat kaikki tuomariinsa ja kuninkaansa?

V: Tässä on kaksi näkökohtaa.

Tietyt kuninkaat: Pohjoisvaltakuntaa leimasivat salamurhat ja kapinat. Katso seuraavasta kysymyksestä, mitkä kuninkaat surmattiin.

Yleinen näkemys auktoriteetista: Kuninkaiden lukuisat murhat olivat oire heidän yleisestä auktoriteetin kunnioituksen puutteesta. Ihmisillä, joilla ei ole kunnioitusta ulkoista auktoriteettia kohtaan, puuttuu usein myös kunnioitus omaatuntoaan ja moraalista auktoriteettia kohtaan.

K: Mikä on Hoosea 7:8:ssa esitetyn kakkuvertauksen merkitys?

V: He olivat ”kaksinaamaisia”. Vaikka kakku on keskimäärin kelvollinen, se, joka on toiselta puolelta palanut ja toiselta puolelta raaka, kelpaa vain heitettäväksi pois. Kansan keskuudessa oli sekoittuneena epäjumalanpalvojia. Kuten H.A. Ironside sanoi: jos laitat kanarian häkkiin varpusien joukkoon opettamaan niitä laulamaan, varpuset vain visertävät taukoamatta ja peittävät kanarian äänen.

K: Mikä on niin pahaa viallisessa jousessa Hoosean 7:16:ssa?

V: Jouset olivat yksi tuon ajan tärkeimmistä aseista. Ilman jousia tai aseita sotilaat eivät lähde taisteluun. Mutta jos heillä on jousia, joihin he luottavat, ja he lähtevät taisteluun, mutta jouset eivät toimi, se on paljon, paljon pahempaa kuin se, ettei jousia ole lainkaan.

K: Miten Hoosean kirjassa 8:2 ihmiset sanovat tuntevansa Jumalan, vaikka eivät tunnekaan?

V: He väittivät uskovansa Jumalaan, mutta se oli vain teeskentelyä. He eivät voineet puhua uskollisuudesta Jumalalle, jos he palvelivat myös epäjumalia. Hoosean kirjassa 8:5 hepreankielisessä tekstissä lukee: ”Herra on hylännyt teidän vasikanne”, mutta Septuagintassa lukee: ”Heittäkää pois vasikanne”. Toinen merkitys on: ”vasikanne haisee”. Tietenkin, jos he hylkäisivät vasikkansa, heidän olisi hylättävä myös uskonnollinen perintönsä, joka ulottuu Jerobeam I:n aikaan 1. Kuninkaiden kirjan 12:28:ssa.

K: Mikä oli vikaa siinä, että Hoosean 8:4:n mukaan kuninkaita asetettiin valtaan ilman Jumalan suostumusta?

V: Vastauksessa on otettava huomioon kaksi seikkaa.

1. Alkuperäinen pohjoisen ja etelän kuningaskuntien jakautuminen hyväksyttiin (vastahakoisesti) Jumalan toimesta 1. Kuninkaiden kirjan 11:11–13, 11:29–39 ja 12:22–24 kohdissa.

2. Pohjoisvaltakunnan kuninkaiden vallanperimys oli veristä.

a. Baasa nousi kuninkaaksi surmaamalla Nadabin ja Jerobeamin koko perheen (1. Kuninkaiden kirja 15:27–29).

b. Simri nousi kuninkaaksi surmaamalla Elan (1. Kuninkaiden kirja 16:9–10)

c. Simri poltti itsensä kuoliaaksi ennen kuin Omri ehti surmata hänet (1. Kuninkaiden kirja 16:16–18).

d. Omrin kannattajat surmasivat Tibnin tullakseen kuninkaiksi (1. Kuninkaiden kirja 16:21–22).

e. Joram ja Isebel (2. Kuninkaiden kirja 9:22–24, 30). Jumala kuitenkin hyväksyi tämän kapinan.

f. Juudassa Atalja surmasi koko kuninkaallisen perheen Joasia lukuun ottamatta (2. Kuninkaiden kirja 11:1–2).

g. Israelissa Sallum murhasi kuningas Sakarjan (2. Kuninkaiden kirja 15:10).

h. Menahem surmasi Sallumin (2. Kuninkaiden kirja 15:13–14).

i. Pekah murhasi Pekahian (2. Kuninkaiden kirja 15:23, 25).

K: Miten he Hoosea 8:7:n mukaan kylvivät tuulta ja niittivät myrskyn?

V: Kun kylvää syntiä, voi korjata sen seuraukset. Tietenkin seurauksiin voi kuulua vielä suurempi synti. Ajan myötä seuraukset voivat kasvaa suuremmiksi kuin alkuperäinen synti. Lisäksi, kun erittäin voimakas tuuli puhaltaa kypsän viljapellon yli, se voi puhaltaa pois pinnalla kasvaneen hyvän sadon, jättäen jäljelle kaiken muun, mikä on nyt arvotonta.

K: Mikä on Hoos 8:8:ssa mainittu saviastia, josta ei ole iloa?

V: Jotkut ruukut ovat taiteellisia, ja joissakin saviastioissa säilytetään arvokasta mirhaa tai mausteita. Jotkut ruukut toimivat kuitenkin käymälöinä, mikä on halventava käyttötarkoitus. Tässä kohdassa saatetaan kuitenkin tarkoittaa, että jotkut ruukut valmistettiin viallisiksi tai niin huonosti, ettei niitä voitu käyttää mihinkään. Jotkut ihmiset ovat kulkemalla omaa tietään päätyneet tilanteeseen, jossa heistä ei ole hyötyä mihinkään.

K: Miksi he Hoosean 8:13 ja 9:3 mukaan palaisivat Egyptiin?

A: Jumala ei sano, että Hän haluaisi heidän palaavan Egyptiin. Pikemminkin Jumala ennustaa, että he ovat niin tottelemattomia, että he lähtevät maasta ja palaavat Egyptiin. Voit lukea tämän tarinan karut yksityiskohdat Jeremian kirjasta 41:46–44:30. Vaikka he eivät koskaan enää olleet fyysisesti vankeina Egyptissä, he kuitenkin ”palasivat sydämessään Egyptiin” sekä avun että epäjumalanpalvonnan vuoksi. Jumala voi vapauttaa ihmiset orjuudesta, mutta he voivat päättää kääntyä takaisin ja palata jälleen orjuuteen.

K: Olivatko Hoosean 9:7–17:ssä mainitut uskonnolliset johtajat pahoja?

V: Ei. Nämä olivat todellisia profeettoja, joita kansa kohteli vihamielisesti. Nämä uskonnolliset johtajat opettivat heitä oikein, mutta kansa piti heitä hölmöinä.

K: Kuinka tyhjä viiniköynnös voi Hoosea 10:1:n mukaan tuottaa hedelmää itselleen?

V: Tämä on jyrkkä kontrasti Psalmiin 80, jossa Jumala oli istuttanut Israelin hedelmälliseksi viiniköynnökseksi. Jeremian kirjan 2:21 ja Hesekielin kirjan 10:10–11 osoittavat, että tilanne tulisi muuttumaan. Hedelmätön viiniköynnös tarjoaa ravintoa itselleen, mutta ei ravintoa rypäleiden siemenille, joista voisi kasvaa uusia viiniköynnöksiä tai joita voitaisiin jakaa muille. Samalla tavalla jotkut ihmiset järjestävät elämänsä niin, että se hyödyttää vain heitä itseään ilman, että siitä olisi hyötyä muille tai kunniaa Jumalalle. Miten olet viimeisten viiden vuoden aikana yrittänyt antaa elämää ja ravintoa muille?

K: Miksi israelilaiset sanoisivat tulevaisuudessa Hoosean kirjan 10:3 mukaan, ettei heillä ollut kuningasta, koska he eivät kunnioittaneet Herraa?

V: Israelilaiset pyysivät Samuelia pyytämään Jumalalta kuningasta 1. Samuelin kirjassa 8. Jumala oli tästä tyytymätön, mutta suostui vastahakoisesti antamaan heille kuninkaan. He yhdistivät oman kuninkaan saamisen itsenäisyyteen. Hoosean aikana israelilaisilla oli kuningas. Kuitenkin siitä lähtien, kun babylonialaiset ottivat Juudan hallintaansa, juutalaisilla ei ollut enää koskaan kuningasta ennen makkabealaisten aikaa. Tuon lyhyen ajanjakson jälkeen heillä ei enää koskaan ollut kuningasta, ennen kuin Kristus palaa ja hallitsee kaikkea. Emme saisi koskaan olla niin tyytyväisiä, että laiminlyömme Herran etsimisen (ks. Sananlaskut 30:8–9). Tai: pidä katseesi palkinnossa äläkä tee kompromisseja.

K: Keitä ovat Hoosea 10:14:ssä mainitut Shalman ja Bet-Arbelin kaupunki?

V: Shalman voisi olla Assyrian Shalmaneser V vuodelta 727 eKr., mutta todennäköisemmin se viittaa Moabin kuninkaaseen, jonka nimi oli Salamanu. Salamanu eli samaan aikaan kuin Hoosea, ja hänet mainitaan Tiglat-Pileser III:n veroluettelossa.

Beth-Arbel (Arbelin talo) voisi olla Eusebiuksen mukaan Arbelan kaupunki Jordaniassa, 18 mailia (29 kilometriä) Galileanmerestä kaakkoon. Vaihtoehtoisesti se voisi olla nykyinen Arbel, 2 mailia (3,2 kilometriä) Galileanmerestä länteen (1. Makkabealaiset 9:2).

K: Miten Jumala kutsui Poikansa pois Egyptistä (Hoos. 11:1)?

V: Jaakob, joka nimettiin uudelleen Israeliksi, meni Egyptiin ja kuoli siellä. Vaikka hänen luunsa vietiin pois Egyptistä (1. Mooseksen kirja 48:29–30; 49:29–50:14), se ei ole tässä yhteydessä pääasia. 430 vuoden aikana Israelista tuli kahdentoista pojan isästä yli miljoonan hengen suuri kansakunta. Kuten muissakin kohdissa, Hoosea asettaa rinnakkain miehen Israelin elämän ja Israelin kansan elämän. Toisena esimerkkinä tästä rinnastuksesta mainittakoon, että Hoosean vaimo ja lapset olivat symboleja Israelin suhteesta Jumalaan. Tämä oli myös esikuva Jeesuksesta, johon tämä profetia viittaa Matteuksen evankeliumin 2:15 kohdassa.

K: Miten Hoosea 11:1–2:ssa Jumala on kuin vanhempi, jonka lapset eivät halua olla missään tekemisissä Hänen kanssaan?

V: Jumala vei israelilaiset pois Egyptistä mahtavien ihmeiden avulla. Silti he unohtivat myöhemmin, mitä Jumala oli tehnyt, ja kääntyivät muiden jumalien puoleen. Jos jollakin on lapsi, joka kääntää selkänsä vanhemmalleen, Jumala tuntee tuskanne. Jumalalle tapahtui jotain vastaavaa, ja Hän ymmärtää sen sydäntä särkevän tuskan.

2. Miten Jumala antaa meille Hoosean 11:4:ssä lempeitä köysiä?

V: Kuva kuvaa härän omistajaa, joka sitoo ikeen pois härän suun edestä, jotta se voi syödä helpommin. Nauhat voivat sitoa ongelmat pois ja pitää hyvät asiat lähellä meitä.

K: Mikä on Hoosea 11:8:ssa mainittujen Adman ja Seboimin merkitys?

V: Kun Efraimin (Pohjoiskuningaskunnan) suuri tuho on viety päätökseen, Jumala jatkaa tällä. Adma ja Seboim olivat kaksi merkityksetöntä kylää, jotka tuhoutuivat Sodoman ja Gomorran mukana. Sen sijaan, että ne olisivat merkityksettömiä ja ikuisesti tuhottuja, Jumala sanoo rakastavansa niitä ja säilyttävänsä ne, jotka palaavat Hänen luokseen.

K: Mitä itätuulen vertauskuva tarkoittaa Hoosean 12:1:ssä?

V: Sirocco oli kuiva, kuuma aavikkotuuli idästä. Tuulen perässä juokseminen on turhaa. Mutta sen lisäksi, että se oli hyödytön sateen tuomisessa, se puhalteli siemeniä pois viljelyksiltä ja teki myös muista asioista arvottomia. Jumala rankaisee Jaakobia hänen tekojensa mukaan, toisin sanoen Jaakobin tekojen mukaan, Hoosean kirjassa 12:2. Koska israelilaiset tekivät uskonnostaan arvottoman, arvottomat asiat palaavat kummittelemaan heitä.

K: Miten Israel tarttui veljensä kantapäähän Hoosean kirjassa 12:3?

V: Mies nimeltä Jaakob, joka nimettiin uudelleen Israeliksi, teki niin 1. Mooseksen kirjan 25:26:ssa. Israelin kansa polveutuu Jaakobista. Tässä, kuten muuallakin Hoosean kirjassa, Jumala asettaa rinnakkain yksilön elämän ja kansakunnan elämän.

K: Tarkoittaako hepreankielinen sana Hoosean kirjassa 12:7 ”kauppiasta” vai ”kaananilaista”?

V: Heprealainen sana on tässä Kena’an. Se tarkoittaa kirjaimellisesti ”kaananilainen”, mutta sitä käytettiin myös halventavana nimityksenä epärehelliselle kauppiaalle. Septuaginta käänsi tämän sanan nimellä ”Chanaan” (Kanaan).

Hoosean kirjan 12. luvun kontekstissa puhutaan kuitenkin selvästi kauppiaista, ei kanaanilaisista. Tämä osoittaa joitakin kääntämisen haasteita. Sanalla on yksi selkeä merkitys, mutta sitä käytetään yleisesti myös toissijaisessa merkityksessä, ja tässä yhteydessä on selvästi kyse toissijaisesta merkityksestä.

K: Mikä on vikaa härkien uhraamisessa Gilgalissa (Hoos. 12:11)?

V: Tämä oli juhlallinen uskonnollinen käytäntö, joka oli täysin Jumalan käskyjen vastaista. Uhrit oli määrä suorittaa ainoastaan Jerusalemissa, ei pohjoisen kuningaskunnan kaupungissa. On olemassa uskonnollisia käytäntöjä, jotka ovat Jumalalle epämieluisia. Toisin sanoen on parempi olla tekemättä mitään kuin harjoittaa tällaisia käytäntöjä. Vastaavasti on olemassa myrkyllistä hengellisyyttä, jossa hengellisyyden puuttuminen on parempi kuin hengellisyys, joka kohdistuu asioihin, jotka eivät ole peräisin Jumalalta.

K: Mitä tarkoittaa Hoosean kirjassa 12:12, että Israel palveli vaimoa?

V: Patriarkka Jaakob, joka nimettiin uudelleen Israeliksi, palveli Lamanin luona seitsemän vuotta kummankin vaimonsa, Leahin ja Raakelin, puolesta. Hoosean kirjassa, samoin kuin muissakin Raamatun osissa, kansan historia ja yksilöiden historia asetetaan usein rinnakkain.

K: Mitkä ovat Hoosean kirjassa 13:1–2 mainitut esimerkit siitä, kuinka kerran mahtava kansakunta, kansa tai organisaatio kaatuu ja lakkaa olemasta?

V: Ninive oli yksi Lähi-idän varhaisimmista kaupungeista. Assyrian valtakunnan romahdettua sekä Ninive että Assyria kaatuivat, eivätkä ne enää koskaan nousseet jaloilleen. Babylon otti vallan haltuunsa, mutta se ei ollut enää koskaan itsenäinen sen jälkeen, kun persialaiset valloittivat sen. Myöhemmin italialainen Colonna-suku tuotti paaveja ja valitsi paaveja. Paavi Bonifatius VIII kuitenkin käski vuonna 1298 armeijansa tuhota kokonaan italialaisen Palestrinan kaupungin, jossa Colonna-suku asui, vaikka paavi oli vakuuttanut kaupungille, että hän säästäisi heidät, jos he antautuisivat. Voimme tarkastella Mongolien imperiumia ja todeta, että mitä suurempi valtakunta on, sitä kovemmin se kaatuu.

K: Mitä tarkoittaa Hoosean kirjan 13:2 kohdassa mainittu vasikoiden suuteleminen?

V: Vaikka vasikoita käytettiin Baalin palvonnassa, se ei ole tässä pääasia. Hoosea kirjoitti Jerobeamin aikana, ja juuri Jerobeam otti ensimmäisenä käyttöön kultaisten vasikoiden palvonnan Betelissä ja Danissa. Tämä on merkittävää, sillä vaikka ihmiset harjoittivat epäjumalanpalvontaa jo ennen Jerobeamia, Jerobeam institutionalisoi tämän palvonnan. Jerobeam teki näin, jotta pohjoisessa kuningaskunnassa asuvat ihmiset eivät enää menisi Jerusalemiin. Tästä voit lukea 1. Kuninkaiden kirjasta 12:25–33.

K: Miten ja miksi Jumala antoi heille vihassaan kuninkaan Hoosean kirjassa 13:11? Miten tämä koskee meitä?

V: 1. Samuelin kirjassa 8:6–20 ja 12:20–21 kansa pyysi kuningasta, ja Jumala sanoi heille Samuelin välityksellä, etteivät he todellakaan haluaisi kuningasta, joka veisi parhaat pellot ja tekisi osasta heidän poikiaan ja tyttäriään palvelijoita. Mutta he vaativat päättäväisesti, että he haluavat olla kuten muut ympäröivät kansat, joten Jumala antoi heille vastahakoisesti kuninkaan. Joskus voimme pyytää jotain, ja Jumala sanoo ei ja sulkee oven. Voimme kuitenkin silti vaatia sitä ja yrittää avata väkisin oven, jonka Jumala on sulkenut, ja Jumala saattaa vain kääntyä ympäri, katsoa asennettamme ja antaa meille sen, mitä pyydämme – mistä tulemme lopulta katumaan.

K: Onko Hoosea 13:14 selkeä viittaus uskoon tuonpuoleiseen?

V: Kyllä. Heprealaisen tutkijan Walter Kaiserin teoksen *Hard Sayings of the Bible* (s. 325) mukaan: ”Tämän jakeen ensimmäisessä osassa ei ole merkkiä kysymyslauseesta, ja siksi ymmärrän sen yhtenä Vanhan testamentin kauneimmista evankeliumin lupauksista.” Sama hepreankielinen sana on käännetty sanaksi ”missä” Hoosean kirjassa 13:10. Sivulla 326 hän sanoo: ”Jumala voi ja tulee lunastamaan heidät haudan vallasta. Hän voi vapauttaa heidät jopa sen jälkeen, kun kuolema on tehnyt pahimman mahdollisen.” Paavali lainaa myös Hoosean kirjan 13:14:ää 1. Korinttolaiskirjeen 15:55:ssä.

K: Voiko Hoosean kirjassa 14:1–2 mainittu, kerran mahtava kansakunta, kansa tai järjestö, joka on romahtamassa, koskaan palata ja elpyä, ja jos voi, niin miten?

V: Kyllä, poliittisesti näin tapahtui, kun kansa kääntyi takaisin Jumalan puoleen Tuomarien kirjassa. Vieläkin merkittävämpi esimerkki tästä oli, kun babylonialaiset tuhosivat Juudan kuningaskunnan; 70 vuoden kuluttua he palasivat, eikä epäjumalanpalvonta ollut enää ongelma palanneelle jäännöskansalle. Myöhemmässä historiassa Bysantin valtakunta oli useita kertoja lähellä hajoamista sisäisten konfliktien vuoksi, mutta se elpyi.

K: Mitä tarkoittaa Hoosean kirjassa 14:3 lause: ”Assur ei pelasta meitä, emme ratsasta hevosilla”?

V: Kuten Hoosea tekee muuallakin, tässä on kaksi ajatusta, ja niiden yhdistelmä on tarkoituksellinen.

Yleisesti ottaen assyrialaiset olivat olleet nouseva valta jo noin vuosisadan ajan ennen tätä aikaa. Heillä oli paljon hevosia, mutta edes Assyrian sotilaallinen mahti ei pelastaisi Israelia. Itse asiassa Assyria olisi se vihollinen, joka tulisi ja tuhoaisi täysin Israelin pohjoisen kuningaskunnan.

Tarkemmin sanottuna, kun assyrialaiset saapuivat Jerusalemiin, he esittivät 2. Kuninkaiden kirjan 18:23:ssa seuraavan tarjouksen: ”Tule nyt tekemään sopimus herrani, Assyrian kuninkaan, kanssa: minä annan sinulle kaksituhatta hevosta – jos vain saat niille ratsastajia! Kuinka voisit torjua yhdenkin herrani vähäisimmistä virkamiehistä…” (NIV).

K: Mitkä ovat Hoosean 14:9:ssä tiivistettynä ne ”Herran tiet”, jotka viisaat ymmärtävät?

V: Muun muassa se, että Jumalan tiet ovat oikeat. Jumala on ankara, mutta myös hyvin armollinen. Jumala valvoo jokaista, tavalla tai toisella.

K: Mitkä ovat Hoosean kirjasta säilyneet varhaisimmat käsikirjoitukset?

V: Kuolleenmeren kääröt: (n. 1 eKr.) Kuolleenmeren kääröissä on kolme Hoosean kirjan kopiota, jotka on merkitty 4Q78, 4Q79 ja 4Q82. Hosean kirjasta on myös kaksi kommentaaria, nimeltään 4Q166 (=4QpHosa) ja 4Q167 (=4QpHosb). (ibid. s. 485)

4Q78 (=4QXIIc) sisältää Hoosean kirjan 2:13–15; 3:2–4; 4:1–19; 5:1; 7:12–13; 13:3–10,15; 14:1–6

4Q79 (=4QXIId) sisältää Hoosean kirjan 1:6–9; 2:1–5

4Q82 (=4QXIIg) sisältää Hoosean kirjan 2:1–5, 14–19, 22–25; 3:1–5; 4:1, 10–11, 13–14; 6:3–4, 8–11; 7:1, 13–16; 8:1; 9:1–4, 9–17; 10:1–14; 11:2–11; 12:1–15; 13:1, 6–8?, 11–13; 14:9–10

4Q166 sisältää säilyneen kommentaarin Hoosean kirjan 2:8–9, 10–14 kohdista

4Q167 sisältää säilyneen kommentaarin Hoosean kirjasta 5:13–15; 6:4,7,9–10; 8:6–7,13–14.

Kaiken kaikkiaan Kuolleenmeren kääröissä on säilynyt seuraavat jakeet Hoosean kirjasta: 1:6–9; 2:1–5, 13–19, 22–25; 3:1–5; 4:1–19; 5:1; 6:3–4; 8–11; 7:1, 13–16; 12–13; 8:1; 9:1–4, 9–17; 10:1–14; 11:2–11; 12:1–15; 13:1, 3–10–13, 15; 14:1–6, 9–10.

Nahal Hever on Engedin lähellä sijaitseva luola, josta on löydetty kreikankielinen katkelma pienistä profeetoista (8 Hev XIIgr). Se on kirjoitettu vuosien 50 eKr. ja 50 jKr. välillä. Se piilotettiin Roomaa vastaan käydyn Bar Kokhban kapinan aikana. Kyseessä on Juudeassa tehty Septuagintan muokkaus, joka on lähes identtinen masoreettisen tekstin kanssa.

Noin vuodelta 350 jKr peräisin olevat kristilliset Raamatun käsikirjoitukset sisältävät Vanhan testamentin, mukaan lukien Hoosean kirjan. Kaksi näistä ovat Vaticanus (325–250 jKr) ja Alexandrinus (n. 450 jKr), joissa kahdentoista pienen profeetan kirjat sijoitettiin Jesajan kirjan eteen. Hoosean kirja on kokonaisuudessaan sekä Vaticanuksessa että Alexandrinuksessa.

Hoosea, Aamos ja Miika eivät olleet mukana Sinaiticus-käsikirjoituksessa (340–350 jKr.).

K: Mitkä varhaiset kirjoittajat viittasivat Hooseaan?

V: Nikäänin kirkolliskokousta edeltäneet kirjoittajat, jotka viittasivat tai viittasivat epäsuorasti Hoosean jakeisiin, ovat:

Juutalainen kirjailija Filon Aleksandrialainen (15/20 eKr.–50 jKr.) viittaa Hoosean kirjan 14:9:ään ja mainitsee, että yksi profeetoista sanoi sen.

Justin Martyr (n. 138–165 jKr.) mainitsee Hoosean yhtenä kahdestatoista profeetasta teoksessaan ”Keskustelu Tryfonin kanssa”, luku 19, s. 204. Hän myös lainaa Hoosean kirjan 10:6:ta teoksessaan ”Keskustelu Tryfonin kanssa”, luku 103, s. 251.

Sardiksen Melito (170–177/180 jKr.) (epäsuorasti) mainitsee ”Vanhan testamentin” ja luettelee sen kirjat. Hän ei luettele kahdentoista pienen profeetan nimiä erikseen, vaan kutsuu heitä ”Kaksitoista”. Fragmentti 4 teoksesta ”Book of Extracts”, osa 8, s. 759

Teofilos Antiokialainen (168–181/188 jKr.)

Irenaeus Lyonilainen (182–188 jKr.)

Aleksandrian Klemens (193–217/220 jKr.)

Tertullianus (198–220 jKr.)

Hippolytos (222–235/6 jKr.)

Origenes (225–254 jKr.)

Novatianus (250/254–256/7 jKr.)

Karthagon Cyprianus (248–258 jKr.) lainaa ”Hooseaa” teoksessaan ”Traktaatti 12”, kolmas kirja, 47.

Lactantius (n. 303–n. 325 jKr.)

Nikaian kirkolliskokouksen jälkeen (325 jKr.):

Athanasius Aleksandrialainen (367 jKr.) (Voidaan päätellä, koska hän mainitsee kaksitoista profeettaa) ”Vanhan testamentin kirjoja on siis yhteensä kaksikymmentäkaksi; … sitten profeetat, joista kaksitoista lasketaan yhdeksi kirjaksi….” Athanasiuksen pääsiäiskirje 39, luku 4, s. 552.

Jerome (373–420 jKr.) käsittelee Vanhan testamentin kirjoja. Hän käsittelee erityisesti 1. Mooseksen kirjaa, 2. Mooseksen kirjaa, 3. Mooseksen kirjaa, 4. Mooseksen kirjaa, 5. Mooseksen kirjaa, Pentateukia, Jobin kirjaa, Jeesus, Naven poika [Joosua], Tuomarien kirjaa, Ruutin kirjaa, Samuelin ja Kuningasten kirjoja (2 kirjaa), kaksitoista profeettaa, Hoosean kirjaa, Joelin kirjaa, Aamoksen kirjaa, Obadjan kirjaa, Joonan kirjaa, Miikan kirjaa, Nahumin kirjaa, Habakukin kirjaa, Sefanjan kirjaa, Haggain kirjaa, Sakarja, Malakia, Jesaja, Jeremia, Hesekiel, Daniel, Ester, Esra, Nehemia, Kirje 53, luku 7–8, s. 99–101.

Nikaian kirkolliskokouksen jälkeen on myös muita kirjoittajia.

K: Mitä Kuolleenmeren kääröjen kommentaari sanoo Hoosean kirjasta?

V: Tässä on tulkinta Hoosean kirjasta 5:13 kommentaarista 4Q167. Käännös on peräisin teoksesta The Dead Sea Scrolls Study Edition, osa 2, s. 333.

”[Hoos 5:13 mutta hän ei voi parantaa] haavojasi. [tyhjä] Tulkinta…] […] raivoava leijona. Sillä minä olen kuin leijona [E]fraimille [ja kuin leijonanpentu] [Juudan suvulle]. Sen tulkinta koskee viimeistä pappia, joka ojentaa kätensä lyödäkseen Efraimia […] kätensä. [tyhjä] [Minä menen ja palaan] [paikalleni, kunnes] he tunnustavat rikoksensa ja etsivät minun kasvojani; [ahdistuksessaan] [he nousevat aikaisin etsimään minua. Sen tulkinta:] Jumala [piilottaa] kasvonsa [maasta] […] […] … eivätkä he kuunnelleet […].”

Kuten näette, tässä käärössä on paljon aukkoja.

K: Mitkä ovat Hoosean kirjassa joitakin käännöseroja heprean ja kreikkalaisen Septuagintan välillä?

V: Hosean säilyneessä hepreankielisessä tekstissä on enemmän välittymisvirheitä kuin missään muussa Vanhan testamentin kirjassa. Septuaginta on erityisen hyödyllinen näiden korjaamisessa. Keskitytään Hosean 11. lukuun: tässä on heprealainen masoreettinen teksti, jota seuraa Septuaginta, ellei toisin mainita.

Hoos 2:1 ”veljet” vs. ”veli”

Hoos 2:1 ”sisaret” vs. ”sisar” (Septuaginta, Vulgata)

Hoos 2:6 ”sinun tiesi” vs. ”hänen tiesi” (Septuaginta, syyriankielinen käännös)

Hoos 3:2 ”[mitta] ohraa” vs. ”[mitta] viiniä”

Hoos 4:7 ”minä vaihdan heidän kunniansa” (masoreettinen teksti, Septuaginta, Vulgata) vs. ”vaihdin minun kunniastani” (syyriankielinen teksti, Targum) vs. ”minun kunniastani” (muinainen kirjureiden perinne)

Hoos 4:19 ”uhrit” vs. ”alttarit” (Septuaginta, syyria)

Hoos 6:5 ”teidän tuomionne” vs. ”minun tuomioni” (Septuaginta, syyria)

Hoos 6:7–9 ”Mutta kuten Aadam, he ovat rikkoneet liiton; he ovat käyttäytyneet siellä minua kohtaan kuin petturit. Gilead on niiden kaupunki, jotka tekevät vääryyttä, liukas verijälkien peitossa. Ja kuten rosvojoukot odottavat miestä, niin pappien joukko murhaa tiellä Sekemiin; sillä he ovat tehneet pahuutta.” vs. ”Mutta he ovat kuin mies, joka rikkoo liiton: siellä Galaadin kaupunki halveksi minua, teki turhuutta, sekoitti vettä. Ja sinun voimasi on kuin rosvon: papit ovat peittäneet tien, he ovat murhanneet Sikemin kansan; sillä he ovat tehneet vääryyttä Israelin huoneessa.”

Hoos 6:9 ”ovat joukko” vs. ”yhdistyneet” (syyria)

Hoos 7:6 ”tuonut lähelle” vs. ”sytyttänyt” (Septuaginta, syyria)

Hoos 7:6 ”Heidän leipurinsa nukkuu koko yön” (masoreettinen teksti Greenin käännöksessä ja Geneven opintoraamatussa, Vulgata) vs. ”Heidän leipurinsa nukkuvat koko yön” vs. ”heidän vihansa nukkuu koko yön” (syyria, Targum) vs. ”Efraim nukkuu koko yön” (Septuaginta)

Hoos 7:14 ”he kokoontuvat” (useimmat heprealaiset käsikirjoitukset, Targum) vs. ”he viiltävät itseään” (20 masoreettista tekstiä ja Septuaginta) (Baalin palvojilla oli tapana viiltää itseään Baalin kunniaksi) vs. ”ajattelivat itseään” (Vulgata)

Hoos 7:14 ”he kapinoivat Minua vastaan” (masoreettinen teksti, syyriankielinen teksti, Targum) vs. [puuttuu] (Septuaginta) vs. ”He loittonivat Minusta” (Vulgata)

Hoos 9:1 ”riemuun” vs. ”riemuitsevat”

Hoos 9:12 ”kun käännyn pois heistä” (masoreettinen teksti) vs. ”vaikka lihani on heistä” (Septuaginta) vs. ”kun käännyn sivuun heistä” (Vulgata, Targum)

Hoos 10:5 ”vasikat” vs. ”vasikka” (Septuaginta, syyria)

Hoos 10:9 ”Gibea” vs. ”kukkula”

Hoos 10:9 ”vääryys” (monet masoreettiset tekstit, Septuaginta, Vulgata) vs. ”kurittomuus” (muut masoreettiset tekstit)

Hoos 10:9–10 ”ei saavuttanut heitä Gibeassa. Kun haluan, siton heidät” vs. ”rangaistakseen heitä ei saavuta heitä kukkulalla”

Hoos 10:10 ”kun he sitovat itsensä vääristymistensä vuoksi” vs. ”kun heitä kuritetaan [rangaistaan] heidän kahden syntinsä vuoksi” (Septuaginta, syyriankielinen käännös, Vulgata)

Hoos 11:1 ”Kun Israel oli lapsi, silloin minä rakastin häntä, ja minä kutsuin poikani pois Egyptistä” vs. ”sillä Israel on lapsi, ja minä rakastin häntä, ja Egyptistä olen kutsunut hänen lapsensa.”

Hoos 11:2 ”Kuten he heitä kutsuivat” (Vulgata, masoreettinen teksti New Geneva Study Biblen mukaan) vs. ”Kuten minä heitä kutsuin” (masoreettinen teksti, Vulgata) vs. ”Aivan kuten minä heitä kutsuin” (Septuaginta) vs. ”Minä lähetin profeettoja tuhannelle heistä” (Targumin parafraasi)

Hoos 11:2 ”he kutsuivat Israeliksi” (heprea ja Septuaginta) vs. ”minä kutsuin Israeliksi” (osa Septuagintasta)

Hoos 11:2 ”he lähtivät heidän luotaan” vs. ”he lähtivät minun luotani”

Hoos 11:3 ”Minäkin opetin Efraimia kulkemaan; hän otti heidät syliinsä.” (Masoreettinen teksti) vs. ”Silti minä sitoin Efraimin jalat; otin hänet syliini” (jotkut masoreettiset tekstit, Septuaginta, syyriankielinen käännös, Vulgata)

Hoos 11:4 ”Minä vedin heitä ihmisen köysillä, rakkauden siteillä. Ja minä olin heille kuin se, joka nostaa ikeen heidän leuastaan; ja minä annan hänelle lempeästi ruokaa.” vs. ”Kun ihmiset tuhoutuivat, minä vedin heitä rakkauteni siteillä: ja minä olen heille kuin mies, joka lyö toista poskelle; ja minä otan hänet huomioon, minä voitan hänet.”

Hoos 11:5 ”Hän ei palaa Egyptin maahan” vs. ”Efraim asui Egyptissä”

Hoos 11:6 ”Ja miekka pyörii hänen kaupungeissaan ja tuhoaa hänen porttinsa, ja se kuluttaa heidät heidän omien aikeidensa tähden” vs. ”Eikä hän voittanut miekalla hänen kaupungeissaan, eikä hän enää sotinut käsillään; ja he saavat syödä omien juonittelujensa hedelmää:”

Hoos 11:7 ”Ja minun kansani on päättänyt luopua minusta, ja he huutavat Korkeimman puoleen…” vs. ”Ja hänen kansansa kiintyy rakkaudella asuinpaikkaansa; mutta Jumala suuttuu hänen kallisarvoisiin aarteisiinsa…”

Hoos 11:8 ”luovuttaa teidät … pelastaa” vs. ”kohdella sinua … suojella”

Hoos 11:9 ”palaa” vs. ”hylkää”

Hoos 11:10 ”He” vs. ”Minä”

Hoos 11:10 ”karjuu kuin leijona. Kun Hän karjuu, pojat vapisevat lännestä.” vs. ”karjuu, ja veden lapset hämmästyvät.”

Hoos 11:11 ”antaa heidän asua kodeissaan” vs. ”palauttaa heidät koteihinsa”

Hoos 11:12 ”Israelin huone petoksella” vs. ”Israelin ja Juudan huone jumalattomuudella”

Hoos 11:12 ”Juuda hallitsee yhä Jumalan kanssa ja on uskollinen pyhille.” vs. ”nyt Jumala tuntee heidät, ja heitä kutsutaan Jumalan pyhäksi kansaksi.”

Hoos 13:10 ”Missä on teidän kuninkaanne” (masoreettinen teksti) vs. ”Missä on teidän kuninkaanne” (Septuaginta, Brentonin mukaan) vs. ”Minä olen teidän kuninkaanne” (Septuaginta, syyriankielinen käännös, Targum, Vulgata)

Hoos 13:14 ”Oi kuolema, missä ovat sinun vitsauksesi? Oi tuonela, missä on sinun tuhosi?” vs. ”Missä on sinun rangaistuksesi, oi kuolema? Oi Hades, missä on sinun pistosi?”

Hoos 13:16 ”Samaria tulee autioksi/turmeltumaan” vs. ”Samaria tuhotaan täysin”

Hoos 14:2 / Hoos 14:3 ”vasikat/härät [uhrit] huuliltamme” vs. ”huuliemme hedelmä”

Tämän kysymyksen lähdeluettelo: hepreankielinen käännös on peräisin Jay P. Greenin teoksesta Literal Translation ja Septuagintan käännös Sir Lancelot C.L. Brentonin teoksesta The Septuagint: Greek and English. Lisäksi on käytetty teosta The Expositor’s Bible Commentary sekä NASB-, NIV-, NKJV- ja NRSV-raamatunkäännösten alaviitteitä.

Ellei toisin mainita, raamatunlauseet on otettu teoksesta The Holy Bible, Berean Standard Bible (BSB), joka on julkaistu julkiseen käyttöön: https://berean.bible